15.12.2021 — Blogi

Feeniks-hanke on vuosien 2019–2021 kehittänyt oppimista ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa järjestöjen, pk-yritysten ja julkishallinnon työntekijöiden tueksi. Strategisena tavoitteena on ollut auttaa eri organisaatioita auttamaan itseään ja tätä kautta syrjäytysmisvaarassa olevia keski-ikäisiä miehiä ja muitakin henkilöitä, joihin työn muutos on vaikuttanut oleellisesti.  

Toimintamallien suunnittelussa on pyritty ns. win-win-win tilanteeseen, jossa kohderyhmä, avainkumppanit ja Feeniks voivat kaikki samanaikaisesti hyötyä uusista, kohderyhmää tukevista aktiviteeteista.

Alueelliset harrasteryhmät yhteisöllisyyttä tukemassa

Harrastepohjaista, Feeniksin kouluttamien mentorien suunnittelemaa toimintaa on toteutettu sekä Feeniksin, että kumppanien toimesta eri puolilla Suomea.

Yhteisen tekemisen lisäksi mentoreilta oli mahdollista saada yksilöllistä tukea oman elämän tavoitteisiin. Ryhmien tarkoitus oli myös tukea osallistujien työ- ja oppimisvalmiuksia. Ryhmissä esimerkiksi kiipeiltiin, uitiin, tehtiin grafiikkaa, opiskeltiin ohjelmointia, soitettiin bändissä, pelattiin sulkapalloa, kuunneltiin äänikirjoja ja tutustuttiin omaan kotikaupunkiin.

Miesten ryhmät toivat yhteisöllisyyttä, tarjosivat mielekästä tekemistä ja kohottivat itsetuntoa. Osallistujat saivat myös jaettua oman elämänsä haasteita ja saivat niihin myös tukea. Kokemus omista taidoista vahvistui.

Alueellinen interventio sinne, missä turvaverkkoja kaivattiin

Vastauksena työelämän epävarmoihin aikoihin Feeniks lanseerasi Alueelliset interventiot -ohjelman. Ohjelmassa tehtiin yhteistyötä järjestöjen sekä kuntien kanssa, joissa on ollut massairtisanomisia. Toiminnan kautta järjestöt saivat itselleen uusia koulutettuja vapaaehtoisia sekä uutta toimintaa.

Ohjelman tavoitteena oli vahvistaa lomautuksia tai irtisanomisia kohdanneiden keski-ikäisten miesten hyvinvointia sekä oppimis- ja työelämävalmiuksia tuomalla heitä yhteen harrastamisen kautta. Miehet saivat näin tukea uuteen elämänvaiheeseen sekä laajemmin hyvinvointia elämäänsä.

Ryhmien ohjaajiksi Feeniks-hanke koulutti pääkaupunkiseudulle, Jämsään, Kajaaniin, Porvooseen ja Naantaliin yli 30 mentoria ohjamaan harrasteryhmiä. Koulutus toteutettiin yhdessä paikallisten järjestöjen ja kuntien kanssa hybridiperiaatteella. Koulutus oli viikonlopun pituinen.

Enemmän työelämätaidoista kiinnostuneille henkilöille tarjottiin vuoden 2019 aikana mahdollisuus opiskella ohjelmointia vertaisryhmissä.Esimerkiksi Porvoon seudun työnhakijoiden tiloissa 8 henkeä tapasi syksyn 2020 aikana viikoittain ohjelmointiin keskittynyttä ryhmätoimintaan liittyen.

Muut ohjelmointiryhmät tapasivat verkossa ja Helsingissä. Harvinaisen mahdollisuuden vapaaehtoisille tarjosivat BearIT ja Houston Inc. ohjelmistoyritysten ammattilaisten tuki. He sparrasivat vapaaehtoisia ryhmänohjaajia, jotka saivat näin olla toisaalta tukemassa toisia ja toisaalta olla oppimassa toisilta

Puuttuva palanen – ohjelmisto-osaamisesta kiinnostuneiden henkilöiden ohjaaminen pk-yrityksiin

Feeniks-hanke lanseerasi yhdessä Visman Solutions Oy:n, Hailer Oy:n ja CGI:n kanssa Puuttuva palanen -toimintamallin syksyllä 2021. Puuttuva palanen tuo yhteen ohjelmisto-osaamisesta kiinnostuneet henkilöt (ns. ”ohjelmistolähettiläät”), pk-yritysten ajankohtaiset kehittämistarpeet, avoimen lähdekoodin kurssimateriaalit sekä monipuolisen verkoston. Toiminnassa ohjataan ohjelmisto-alan tehtävistä kiinnostuneita henkilöitä opiskelemaan yksittäisen yrityksen modernisointitarpeiden mukaisia taitoja. Opiskelujen jälkeen henkilöt pääsevät mukaan?? 

Vaikka ohjelmistolähettiläille ei voida luvata varmaa työpaikkaa, he tietävät opiskelevansa työllistymisensä kannalta relevantteja ohjelmistosisältöjä (huom. ohjelmointi myös mahdollista). He saavat myös it-ammattilaisten sparrausta, verkostoja sekä ennen kaikkea työllistymistään tukevan referenssin onnistuneesta kehittämisprojektistaan. Työttömän osallistujan työttömyystuki määräytyy yksilöllisen tilanteen perusteella. Useimmiten kehittämisprojektit toteutetaan työkokeiluna.

Puuttuva palanen -toimintamalli perustuu sektorirajat ylittävään ajatteluun sekä tarvelähtöisyyteen. Se on myös muokattavissa yksittäisen kunnan, hyvinvointialueen tai organisaation tasolle. Esimerkiksi sairaanhoitopiireissä on herännyt kiinnostusta siihen, että toimintamallia voitaisiin siirtää sairaanhoitopiirin henkilöstön pariin. 

Osaajia koulutettiin täsmänä, juuri niihin tarpeisiin, joita yksittäisillä yrityksillä oli.

Feeniks akatemiassa valmennettiin oppimismentoreita noin 20 organisaatioon

Feeniks Akatemiaan liittyvä oppimismentorivalmennuksia järjestettiin yhteistyössä organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden kanssa vuosina 2020–2021. Se suunnattiin ensisijaisesti miesvaltaisilla aloilla työskenteleville miehille. 

Kolme kuukautta kestävä valmennus vahvisti osallistujien oppimis- ja valmennustaitoja sekä antoi työkaluja kollegoiden tukemiseen ja oppimisen kulttuurin edistämiseen. Myös muiden osallistujaorganisaatioiden parhaista käytännöistä oppiminen oli isossa roolissa.

Oppimismentoreita valmennettiin valtion virastoihin sekä Uudenmaan kirjastoihin. Malli sai laajaa kiitosta ja se koettiin erityisen hyödylliseksi sekä korona aikaisessa, että sen jälkeisessä maailmassa. Vuonna 2022 oppimismentoroinnin toimintamallia on tarkoitus edelleen laajentaa sekä sairaanhoitopiireihin, että uusiin valtion virastoihin.

Demokratian kapeikkoja ratkaistiin sitran future labissa

Digitaaliset kuilut lisäävät ihmisten työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa sekä vaikeuttavat mahdollisuuksia pidentää työuria ja nostaa työllisyysastetta. Noin 35 000 suomalaista miestä on digikuilussa. Yhteiskunnan rakenteiden ja työelämän muuttuvat vaatimukset lisäävät ongelmaa tulevaisuudessa.

Feeniksin tiimi osallistui vuoden kestävään Sitran Future Labiin, jossa kehitettiin tulevaisuuden palvelujärjestelmää. Sen avulla äkillinen irtisanominen ja siitä seuraava työttömyys voitaisiin estää ennalta, ja siten luoda katkoton työura. Samalla voitaisiin nostaa alueellista elinvoimaa. 

Lab-työskentelyssä haluttiin sovittaa alueen yritysten osaamisvaatimukset alueen ihmisryhmien kyvykkyyksiin, teknologiaa hyödyntäen. Käynnistettiin myös sektorirajat ylittävä ohjausryhmän kokoaminen. Sen tehtävänä on pohtia, miten yhteistyössä voidaan ratkaista osaamistarpeiden alueellisen ennakoinnin ongelmia. Työskentelyyn liittyen järjestettiin työpaja yhdessä Kemin kanssa. Kaupunki valikoitui, koska siellä äkillinen rakennemuutos ajaa suuren määrän työntekijöitä tyhjän päälle.

Työskentely oli alusta laajemman ohjelman käynnistämiselle. Tulevaisuudessa eri toimijat yhdistävää toimintamallia voidaan hyödyntää työelämän muutosten ennakoinnissa ja ennakoivassa rekrytoinnissa. Tämä hyödyttää niitä, jotka pyrkivät katkottomaan työuraan. Lisäksi hyödytetään kuntien, elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyötä.

Tukiluuri toimi auttavana korvana

Tukiluuri (entinen Työluuri) perustettiin keväällä 2020 helpottamaan koronapandemian takia työttömäksi joutuvien ahdinkoa. Siihen vastaamaan koulutettiin yli 40 vapaaehtoista päivystäjää ympäri Suomea. Tukiluurin tiedotettiin laajasti. Palvelua tarjottiin myös irtisanovien yritysten henkilöstön tueksi.

Tukiluurin koordinointia jatkoi vuonna 2021 ViisNollaTuki ry. Kumppaneina olivat lisäksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Työttömien Keskusjärjestö sekä Terveydeksi 2.0-hanke.

Feeniks kiinnosti laajasti mediaa

Feeniks-hanke kiinnosti laajasti sekä printtimediaa, että radiota. Tämä saavutus saatiin aikaan pienistä viestintä- ja henkilöstöresursseista huolimatta.

Tässä nostoja mediasta:

AiKluusio – ehdotus tekoälypohjaisesta syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. (Futura 4_2020, s. 59–70)

Miesten viikon kampanja rohkaisee suomalaisia puhumaan tunteistaan: ”Pitää puhua nyt eikä liian myöhään” Kauppalehti, 2.11.2020

 Porvoossa kootaan ryhmää ohjelmointia oppimaan – Neuvoja ammattilaisilta, ei vain Youtubesta ja keskustelupalstoilta Uusimaa, 10.9.2020

Lomautukset iskevät nyt alle 30-vuotiaisiin ja naisiin – Tukihenkilö: ”Työn loppuminen on kuin raskas, synkkä pilvi” YLE, 2.5.2020

Lomautetut ja työttömät saavat pian vertaistukea Työluurista Radio Suomi, 17.4.2020

Tuhatta 40–55-vuotiasta miestä uhkaa työttömyys puutteellisten digitaitojen takia – mikä avuksi? YLE, 26.9.2019

Inhimillisyys ja osaamisen kehittäminen eivät toteudu samanaikaisesti kovin helposti (Uusi Kaiku -blogi 6.11.20)

Harrastusporukasta saa voimia ja neuvoja, kun työt loppuvat – Uudenlainen Feeniks-hanke jeesaa keski-ikäisiä miehiä. (Vantaan sanomat 10.11.2019)

Karu arvio suomalaisista miehistä: ”Irtisanoutuvat sen sijaan, että ottaisivat käyttöön älypuhelimen” (Länsiväylä 26.8.2019)

Feeniks osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun

Santader-rahoitusyhtiön kanssa toteutettiin vuonna 2020 podcast, jossa miehet jakoivat tarinoitaan elämänsä kipukohdista. Podcastin isäntänä toimi Mikko Kuustonen. 

Feeniks kannusti erityisesti äänestämään kevään 2021 kunnallisvaaleissa. Tätä varten toteutettiin videokampanja, jossa eri puolueiden miesehdokkaat sekä sotaveteraanit kertoivat, miksi äänestäminen on tärkeää. Kampanja toteutettiin yhteistyössä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa.