Tavoitteina palkansaajien syrjäytymisen ja työttömyyden alueellinen ennaltaehkäisy
Feeniks-hanke valittiin alkuvuodesta 2020 mukaan Sitra Lab -demokratian kapeikot -koulutusohjelmaan. Yhtenä kymmenestä mukaan valitusta tiimistä sitouduimme tiiminä valmistelemaan ratkaisuehdotusta tulevaisuuden (n. 2035) osaamispohjaisen syrjäytymisen ennaltaehkäisemiksi. Osana koulutusohjelmaa toteutettaisiin kokeilu, joka edistäisi idean toimivuutta jonkin demokratian kapeikossa olevan kohderyhmän parissa. Kohderyhmänämme olivat alusta asti Feeniksin tavoitteiden mukaisesti keski-ikäiset (40-54 v.) miehet, joita uhkasi digitaalisista kuiluista johtuva syrjäytyminen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tehtävänämme oli ”luoda ja laajentaa koko Suomeen mallin, jonka avulla digitaalisista kuiluista johtuva syrjäytyminen voidaan tunnistaa ja ratkaista esimerkiksi tekoälypohjaisten sovellusten avulla.”
Ennen koulutusohjelman alkamista ja sen aikana ns. FutureFeeniks-tiimi teki aktiivista yhteistyötä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran (”Tutuhesan”) aktiivien kanssa. Heidän aktiivisen työskentelynsä ansiosta Lab -työskentely eteni ns. kahdessa polussa: yhteisesti toteutetuissa Tutuhesan työpajoissa sekä Sitran fasilitoimissa koulutusohjelman tilaisuuksissa.
Koulutusohjelman varrella fokuksemme hiotui ja lopulta se kiteytyi ns. ”Feeniks 2035 -toimintamalliksi” seuraavasti: ”Feeniks 2035-toimintamallissa ihmiset ohjataan opiskelemaan yritysten tarpeiden mukaisia taitoja. Vuoteen 2035 mennessä työn kysynnän ja tarjonnan ketjuräätälöinti tuottaa yksilöiden urakoneelle tietouden, millä omaa työuraa voi hallita. Äkillisestä irtisanomisesta pääsy edellyttää mentorointia, jolla aikaisemmin ilman vaihtoehtoa työttömäksi joutunut voidaan opastaa kouluttautumaan oikeaan aikaan niin, että rekrytointi suoraan tiettyyn yritykseen ja tehtävään onnistuu.” (Sneck et. al. 2021)
Taustaoletuksenamme oli, että pystyäksemme vastaamaan digitaalisten kuilujen asettamaan haasteeseen laajasti, meidän pitäisi pystyä testaamaan ideoitamme yksittäisillä kohderyhmillä ja näiden tarpeilla. Koska kunnianhimoinen ja koostui kauaskantoisesta tulevaisuustyöskentelystä, Feeniksin työntekijöiden lisäksi tiimijäseniksi kutsuttiin emeritusprofessori Timo Sneck sekä Telian tekoälytiimin edustaja Juha Jaaksi. Sitra Lab -koulutusohjelman puitteissa tiimillämme olisi vajaa vuosi aikaa oppia uutta systeemisyydestä, palvelumuotoilusta ja kokeilusta ja tämän jälkeen toteuttaa käytännön kokeilu.
Työterveyslaitoksen digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimushanke (2020-2021) on tutkinut digitaalisia kuiluja ja määrittelee ne seuraavasti verkkosivuillaan(ttl.fi):
”Digitaaliset kuilut (digikuilut) lisäävät ihmisten työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa, vaikeuttavat mahdollisuuksia pidentää työuria ja nostaa työllisyysastetta. Digitaalisia kuiluja on kolmenlaisia. Ensimmäinen kuilu on niiden välillä, jotka käyttävät ja jotka eivät käytä digitaalitekniikkaa työssään. Toinen kuilu vallitsee niiden välillä, joilla on kyky ja mahdollisuus käyttää digitaalitekniikkaa taitavasti ja monipuolisesti työssään ja niiden, joilla tätä ei ole. Kolmas kuilu on niiden välillä, jotka kykenevät hyötymään digitalisaatiosta vahvistamalla omaa asemansa ja mahdollisuuksiaan ja niiden, joiden asema ja mahdollisuudet pikemminkin heikkenevät. Kutsumme näitä kuiluja käyttökuiluksi, käyttötapakuiluksi ja hyödyntämiskuiluksi”
Viisivaiheinen koulutusohjelma
Monipuolinen koulutusohjelma alkoi kevätlumien sulaessa ja jatkui viiden eri moduulin ja huipputason kouluttajien ja fasilittaattorien avulla vuoden 2021 ajan. Moduulien ” 1) toimintaympäristö, 2) ongelma, 3) tulevaisuus ja ratkaisut, 4) vaikuttavuus sekä 5) opit ja johtopäätökset” -kautta käsittelemämme ongelman laajuus ja kompleksisuus alkoivat kirkastua paremmin. Olimme tekemisissä yhteiskunnan perustavanlaatuisten kysymysten kanssa kohtaanto-ongelmasta ja sen aiheuttamista alueellisen tason vaikutuksista. Kuljetimme myös tiiminä koko ajan melko valmista ratkaisuehdotusta mukanamme, joka pohjautui Timo Sneckin (2020) tutkimuksiin Urakoneesta sekä alueellisista ohjausrakenteista. Tavoitteena oli luoda alueellinen ohjaus- ja tiedonjakamisen toimintamalli, joka mahdollistaisi työttömyyden ennaltaehkäisyn. Kaikki perustuisi siihen, että yritykset, kunta ja kansalaisyhteiskunta oppilaitostensa kanssa alkaisivat jakaa tietoa toiminnastaan uudella tavalla sekä tehdä syvempää yhteistyötä keskenään mm. jatkuvan mentoroinnin kautta. Tiimimme perusidean kuvauksen löydät tämän linkin takaa lyhyeltä (2.01 min.) videolta.
Pandemiasta johtuen valmennus toteutettiin yhtä hybridivalmennuskertaa lukuun ottamatta täysin etänä. Erittäin hyvän valmistelun ja tasokkaan fasilitoinnin ansiosta valmennuskertoja kuitenkin odotti aina suurella mielenkiinnolla. Ohessa ote Sitra Lab:n Howspacesta.
Se, että tulimme koulutusohjelmaan melko valmiin, tutkimuspohjaisen ratkaisuehdotuksen kanssa helpotti työskentelyämme, koska pystyimme hiomaan alkuperäistä ideaamme koko ajan. Toisaalta tämä ideana melko valmis, moniosainen ja kompleksinen kokonaisuus oli vaikeaa ujuttaa osaksi koulutusohjelman osia. Meidän kokeiluideamme laajuus paljastui vähitellen. Ei ollut kyse hankeideasta, interventiosta tai uudenlaisesta rakenteesta. Me puhuimme käytännössä työllisyyden hoidon uudistamisesta, sektorirajat ylittävistä mentorointirakenteista ja perustavanlaatuisesta kysymyksestä: voisiko työttömyyttä ennaltaehkäistä yksilöllisen tiedon, mentoroinnin tuoman motivoinnin tai oikeiden tahojen yhteen saattamisen avulla?
Osana kokeiluamme teimme toimintaympäristön analyysiä ja tilasimme tiimin ulkopuoliselta henkilöltä tiiviin selvityksen vastaavanlaisista, aiheeseen liittyvistä toimintamalleista ja tulevaisuuteen liittyvistä ratkaisuehdotuksista (LIITE 1 – Vastaavat toimintamallit ja ratkaisuehdotukset).
Tämä oli koulutusohjelmassa toteutettavan kokeilun ensimmäinen vaihe, jossa teimme toimintaympäristön kevyttä analyysiä ja kartoitimme, löytyykö Suomesta tai Länsimaista jotakin vastaavaa ratkaisuehdotusta. Emme löytäneet. Vaikka kentällä tapahtui paljon samansuuntaista, vaikutti siltä, että valmistelemamme kokeiluidea oli kokonaisvaltaisuudessaan ja kunnianhimon tasossaan vielä harvinainen.
Haastattelimme myös pitkäaikaistyöttömiä omasta ideastamme saadaksemme tietää, mitä kohderyhmäämme kuuluvat henkilöt ajattelivat ideastamme: voisiko työttömyyttä ennaltaehkäistä oikeanlaisten ohjaus- ja mentorointirakenteiden, yksilöllisten suositusten ja vielä kehittymättömän teknologian avulla. Tämä oli kokeilun toinen osa, jossa kehitettävää palvelua testattiin kohderyhmällä. Osana haastatteluja heille näytettiin vuodelta 2035 näytelty video, jossa kertojan alanvaihto oli onnistunut ja työttömyys oli ennaltaehkäisty sen kautta, että hän oli saanut etukäteissuosituksen alanvaihdosta ja uuden alan työtehtävistä. Kahden vuoden opiskelun jälkeen hän oli onnistunut vaihtamaan työpaikkaa Urakone-sovelluksen avulla. Haastatellut pitivät ideoita mielenkiintoisina, mutta heidän parissaan ilmeni myös epäilystä idean toteuttamiseen liittyen. Olisikohan tuo sittenkään voinut auttaa minua? Tästä näet mitä haastatellut miehet ajattelivat ideoistamme (LIITE -haastateltavat).
Työpaja Kemin kaupungin kanssa siltana Labin jälkeiseen aikaan.
Itse pääkokeiluksi valikoitui lopulta moniammatillinen työpaja, jossa testaisimme valmistelemiamme ideoita eri alan asiantuntijoilla. Koska työskentelymme tähtäsi koko ajan alueellisen tason uudenlaisiin toimintamalleihin, näimme tarvitsevamme avuksi kunnan, kenen kanssa testata ideoitamme. Muutaman kuntaehdokkaan punnitsemisen jälkeen kumppaniksemme valikoitui Kemin kaupunki, joka paini vielä Veitsiluodon tehtaan sulkemisen aiheuttaman rakennemuutoksen kanssa. Koska Kemi oli kehittämässä alueensa osaamisen ekosysteemiä pitkäjänteisellä otteella, he kiinnostuivat yli 10 vuoden päähän sijoittuvista ajatuksistamme. Verkkopohjainen työpaja toteutettiin lopulta marraskuussa 2021 ja sinne lähetettiin satoja kutsuja eri alojen asiantuntijoille ympäri Suomea. Mukaan lähti lopulta 10 hengen utelias ja motivoitunut joukko, joka koostui ammattiliittojen, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden ja julkishallinnon edustajista.
Ennen tilaisuutta osallistujat saivat luettavakseen oheisen Timo Sneckin kirjoittaman artikkelin, joka koosti ratkaisuehdotuksemme ja sen vaihtoehtoisen tulevaisuuden, jota olimme rakentamassa. Voit tutustua Urakonetta ja Feeniks 2035 -toimintamallia käsittelevään artikkeliin täältä (LIITE 3: Sneck et al. 2021)
Puolipäiväisessä, etänä toteutetussa työpajassa veimme ideamme Kemin kontekstiin ja altistimme ne ammattilaisten kritiikille ja havainnoille. Palautteet vaihtelivat hyvin sitoutuneesta ja kiinnostuneesta työskentelystä kokeiluideamme tyrmäämiseen, mutta myös konkreettisiin huomioihin. Mitä asioita lainsäädännössä pitäisi tapahtua, että muutokset voisivat toteutua, jne. Tilaisuus oli siitä arvokas, että se mahdollisti keskenään tuntemattomien ammattilaisten reflektoinnin äkillisen rakennemuutoksen keskellä olevan kunnan edustajien kanssa. Se toimi myös siltana kohti jotakin uutta, koska Labin päätyttyä, alkuvuodesta 2022 kehittäminen Kemin kanssa jatkui. Yhteistyö yhden toisen kunnan kanssa on myös aloitettu. Kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ei vastaa enää Feeniks-hanke tai Sosped säätiö.
Kannattiko, mitä opimme?
Kokeilulle asetettiin kokeilusuunnitelmassa oheiset onnistumisen mittarit vuosille 2021 ja 2022
| 2021 | Työpajoissa saatu osallistujapalaute (idean toteutettavuus) – Työpajojen monipuolinen osallistujajoukko (heterogeenisyys + henkilöt, jotka tuovat lisäarvoa, vaikka heitä ei ole kutsuttu) – Mahdolliset uudet hankehakemukset työpajojen & LAB -työskentelyn tiimoilta (ei tiedossa | Palautteen luonne: rohkaiseva ja kriittinen 10 hlö. eri sektoreilta. Ei tiedossa 1/2022 |
| 2022 | -Miten alueelliset toimijat lähtevät liikkeelle edistääkseen työpajoissa esitettyjä ideoita -Tuloksia hyödynnetään mm. Kuntakokeilualueiden kanssa järjestettävissä työpajoissa | Kemin kanssa jatkuu, 2 kaupunkia ja kiinnostuneita (tapaamisia) Ei todennäköisesti toteudu. |
Tavoitteiden ja tulosten valossa vaikuttaa siltä, että kokeilu onnistui osittain. Osa onnistumisen tavoitteista toteutui ja nähtäväksi jää, kuinka paljon ideat kantavat hedelmää lähivuosina. On myös huomioitava, että koska kyse on tulevaisuuteen sijoittuvasta uudenlaisesta ratkaisuehdotuksesta, onnistumista tai epäonnistumista ei voida vielä todentaa. Valmisteltavan työn laajuus ja näin laajaan kokeilun ja koulutusohjelman tehtävien edistäminen perustyön ohella oli kuitenkin Feeniks-hankkeen näkökulmasta onnistuminen. 2020 -luvulla keski-ikäisten miesten näkökulman edistäminen ja käyttäminen case-esimerkkinä tulevaisuutta suunniteltaessa on onnistuminen sinänsä. Jos jokin idea saadaan toimimaan yhden kohderyhmän avulla, se yleensä voidaan siirtää myös toisille kohderyhmille. Näin on tarkoitus jatkaa myös Urakoneen ja Feeniks 2035 -toimintamallien kanssa: kun niitä on ensin testattu joidenkin kuntien kanssa, niitä voidana parhaillaan siirtää myös toisten kuntien hyödynnettäviksi.
Lisätietoja: Feeniksin hankepäällikkö Miikka Vuorinen: 040 1646411/ miikka.vuorinen@sosped.fi
LÄHTEITÄ:
Katso lisää Sitra lab -ohjelmasta täältä.
Kaikki Lab -tiimit on esitetty Sitran ”Tänään 2030”-julkaisussa täällä. Future Feeniks -tiimin löydät sivulta 4.
Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimushanke: https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/digitalisaatio-kaikkien-kaveriksi
Sneck, Timo (2020). Urakone ja työuran itseohjaus. Futura 4_2020, s. 6-16. https://www.tutuseura.fi/wpcontent/uploads/2020/12/Futura_4_2020-verkkoon.pdf
Sneck, Timo & Jansson, Anders (2020). Kaupungin kestävän kehityksen läpivienti toiminnallisen tulevaisuudentutkimuksen haasteena. Futura 4_2020, s. 17-32. https://www.tutuseura.fi/wpcontent/uploads/2020/12/Futura_4_2020-verkkoon.pdf
Vuorinen, Miikka (2020). AiKluusio – Ehdotus tekoälypohjaisesta syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. Futura 4_2020, s. 57-68. https://www.tutuseura.fi/wpcontent/uploads/2020/12/Futura_4_2020-verkkoon.pdf