Uusi työ, oppiminen ja mies

Blogi

Lähiaikoina on puhuttu eri konteksteissa miehistä ja heidän työuristaan, elinikäisestä oppimisesta ja uudesta työstä, mutta harvoin yhtä aikaa. Nämä kaikki ilmiöt liittyvät enenevissä määrin toisiinsa. Digitalisaation muuttaessa työelämää tarvitaan toki elinikäistä oppimista ja itseohjautuvuutta, mutta tarvitaan myös puhetta elinikäisen oppimisen ja itseohjautuvuuden etiikasta. Keskustelu työntekijän, kansalaisen tai työnantajan oppimisen tai sen tukemisen vastuusta vaikuttaa paikoitellen turhan kapealta, koska se ei huomioi sitä kipeää tosiasiaa, että osalle osaamisen ylläpitäminen on vaikeampaa kuin toisille. Välillä tämä joku, on keski-ikäinen mies.

Helsingin Sanomat uutisoi 2.4. 2019 Espoon ”lähettävän kymmeniä työttömiä koodarikouluun”. Samainen lehti kirjoitti 15.4 kuinka ”Postin määrä vähenee yhä kiihtyvää tahtia kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon viestinnän digitalisoituessa. Otsikot kuvaavat hyvin digitalisaatiota ympäröivää todellisuutta. Digitalisaation nähdään toisaalta vähentävän työpaikkoja, muokkaavan niitä ja toisaalta myös luovan niitä lisää. Myös aiheeseen liittyvien asiantuntijoiden mielipiteet ilmiöstä ja sen vaikutuksista vaihtelevat. Varmaa on kuitenkin se, että ilmiö on ajankohtainen ja vaikuttaa väistämättömästi eri aloilla.

​Työntekijä saattaa kohdata urapolullaan erilaisia haasteita, työ voi loppua, työ voi muuttua ja uusia taitoja on otettava jatkuvasti haltuun. Digitalisaatio muuttaa työtä ja yhteiskuntaa uusien innovaatioiden kautta sekä työhön liittyviä osaamisvaatimuksia ja työtapoja. Työhön liittyvät tulevaisuuden haasteet on ratkaistava monella tapaa. SAK, Google ja Demos Helsinki aloittivat tähän liittyen yhteistyön vuonna 2018. Elinikäisen oppimisen yhteiskunnan rakentaminen vaatii heidän selvityksensä mukaan seuraavia avauksia: Jokaisella on oikeus hyviin perustaitoihin, työpaikat on saatava digioppimisen paikoiksi, oppiminen pitää tehdä mahdolliseksi työn ohessa ja oppimisen tunnistamisen ja arvostamisen tulee olla arkipäivää (Jatkuvasta oppimisesta totta, keskustelupaperi Demos Helsinki 2019).

Työhön liittyvistä haasteista huolimatta suomalainen arvostaa työtä. Suomalaisten arvoja on tutkittu yli kolmenkymmenen vuoden ajan ja ”kansallisarvoihin” kuuluu työ (Helkama 2015). Kansalaisten mielestä työ ja työttömyys olivat myös 2019 eduskuntavaalien tärkeimpiä teemoja (7.2.2019 HS Gallup) ja miehet pitivät teemaa vielä tärkeämpänä kuin naiset. Yksi haavoittuvainen työntekijöiden ryhmä ovatkin keski-ikäiset miehet, joiden on huomattu sopeutuvan elämän muutoksiin, kuten työttömyyteen naisia heikommin.

Osaamisesta puhuttaessa, ennemmin kuin yksilön, työttömän tai työnantajan vastuusta, on kyse oppimisen kulttuurin vahvistamisesta. Tämänkaltainen kulttuuri pystyisi tukemaan mahdollisesti työttömäksi jäävää henkilöä, mutta parhaillaan myös ennaltaehkäisemään digitalisaation aiheuttamaa osaamispohjaista työttömyyttä. Oppimisen vahvistamisen kautta miehille voitaisiin tarjota entistä monipuolisemmin kiinnostavia asioita, joiden kautta he voisivat kiinnittyä yhteiskuntaan ja joiden varaan myös rakentaa omaa identiteettiä. Jokainen meistä on enemmän kuin työpaikkamme. Tittelin sijaan kyse voisi olla vahvuuksista, työn sijaan kiinnostuksen kohteista.

SAK, Demos ja Google rohkaisevat selvityksessään (2019) uusiin ratkaisuihin, jotka vastaisivat jatkuvan oppimisen haasteeseen riittävän laajasti ja systemaattisesti. Yksi keino olisikin keskittyä keinoihin, joissa hyödynnettäisiin julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Kuuluisan taloustieteilijä Daron Acemoğlu (HS 27.4.) korostaa uuden työn haasteista puhuessaan ammattiliitojen merkitystä. Hän jättää kuitenkin mainitsematta muun järjestökentän. Siellä piilee valtava ja kustannustehokas potentiaali myös oppimisen näkökulmasta. Veikkauksen rahoittama, Sosped säätiön hallinnoima Feeniks -hanke on uudenlainen ratkaisu, joilla miesten oppimista ja elämänhallintaa voidaan tukea sektorirajat ylittävästi.

Feeniks – Parempaa luvassa

Feeniks -hankkeessa keski-ikäiset miehet saavat tukea digitalisaatiosta johtuvan työttömyyden uhatessa tai osuessa omalle kohdalle toisilta, saman kokeneilta miehiltä. Tavoitteena on vahvistaa miesten elämänhallintaa, oppimisen kulttuuria ja työelämätaitoja vertaismentoroinnin hengessä. Toiminta suunnitellaan yhdessä eri sektoreiden ammattilaisten kanssa ja se tapahtuu niin vapaa-ajalla kuin työpaikoilla. Kaiken ytimessä on vertaisoppiminen. Kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat, digitalisaation takia työttömäksi jääneet tai työttömyysuhan alla olevat 40-54 -vuotiaat miehet.

Työllistymistä ja työssä pysymistä edesauttaa se, että osaaminen, elämänhallinta ja työkyky ovat kunnossa ja niistä opitaan alati lisää. Tästä Feeniksissä on kyse. Hankkeessa rakennetaan vertaisuuteen pohjautuva toimintamalli, jonka avulla työttömyyden kokenut keski-ikäinen mies voisi kiinnittyä yhteiskuntaan entistä vahvemmin. Myös muun, kuin työn kautta. Toiminta alkaa syksyllä 2019.

Satu Kantola & Miikka Vuorinen | Feeniks

Oletko sinä tai läheisesi jäänyt digitalisaation takia työttömäksi? Vastaa kyselyymme tai ilmoittaudu mukaan toimintaan.