Hyppää sisältöön

Mikä on Feeniks-hanke?

Kolmivuotisessa Feeniks -hankkeessa (2019-2021) kehitämme vertaistoimintaa, joka tukee miesten hyvinvointia, oppimista ja työllistymistä. Kehittäminen tehdään yhdessä miesten ja ammattilaisten kanssa. Kumppaneina ovat mm. Miessakit ry, DemosHelsinki ja SAK.

Toimintamme

  • vahvistaa osallisuuden kokemusta
  • vahvistaa kilpailukykyä ja osaamista
  • tukee elinikäistä oppimista
  • ennaltaehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä
  • kehittää keinoja tukea kohderyhmän sosiaalisia valmiuksia 
  • tarjoaa vertaisryhmä- ja tukihenkilötoimintaa

Hankkeen taustasta

Hankkeen yhteiskunnallisen pääkehyksen muodostaa keski-ikäisten miesten haastava siirtymä takaisin työelämään töiden loppumisen myötä. Taustalla voi olla esimerkiksi tilanne, jossa digitalisaation myötä työt loppuvat kokonaan tai jossa työnantaja ”vaihtaa” osaamisen tuoreempaan työntekijän puutteellisten digivalmiuksien myötä.

Kun digitalisaatio vie ihmisen mahdollisuuden rakentaa identiteettiään työn kautta, voi sosiaalipedagoginen ymmärrys olla avuksi. Sen mukaan yksilö voi kiinnittyä yhteiskuntaan koko elämänsä ajan, vaikka hänen elinolosuhteensa muuttuisivatkin. Tämä voi olla mahdollista esimerkiksi vertaisuuden, merkityksellisten kohtaamisten ja uudenlaisen mielekkään tekemisen kautta. Sosiaalipedagogiikan avulla voidaan esimerkiksi tukea uudenlaisten yhteisöjen rakentumista menetettyjen työyhteisöjen tilalle. Tästä Feeniksissä on kyse.

Digitalisaatio Suomessa

Suomessa digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan tutkivat mm. Etla (”Syvenevän digitalisaation vaikutukset ihmistyön määrään, laatuun ja sisältöön”) ja Suomen Akatemia (Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus). Valtiovarainministeriöllä on käynnissä ”Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma”.

Martin Ford arvioi palkitussa kirjassaan Robottien kukoistus (vuoden 2018 talouskirja / Financial Times), että todennäköisesti kaikki rutiininomaisia tehtäviä sisältävä työ tullaan automatisoimaan. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Robotit töihin -raportin arvion mukaan 20 vuoden aikana Suomessa automatisoinnilla voidaan korvata vain 7 prosenttia työpaikoista. Nykyisistä työtehtävistä voi McKinseyn mukaan kadota vuoteen 2035 mennessä kokonaan 15 % ja noin kolmannes työtehtävistä muuttaa muotoaan (Soininvaara 1/2018).

Digitalisaatio luo siis uutta työtä, joka perustuu enemmän ja enemmän ihmisen ja koneen parhaiden kykyjen yhdistämiseen. Digitalisaatio koskettaa eri toimialoja. Esimerkiksi kirjojen ja musiikin myynnin sektorilta työpaikat poistuvat nopeassa tahdissa. Autoteollisuuden Wolkswagen perusteli maliskuussa 2019 suuria YT-neuvottelujaan automaation vaikutuksilla. Kauempana tulevaisuudessa tekoäly tulee muuttamaan myös terveydenhuoltoalan menettelytapoja. Osa heistä, joiden työtehtävät korvautuvat, pystyy sijoittumaan esimerkiksi automatiikan myötä syntyviin uusiin työtehtäviin. Tämä voi olla epärealistista heille, joiden oppimisvalmiudet ovat heikommat tai joille uusien työelämätaitojen omaksuminen on syystä tai toisesta haastavaa.

Osaaminen muuttuvassa työssä

Muuttuva työ vaatii taitoja: Osaaminen työssä ei enää perustu selkeästi rajattuun ja koulutuksella hankittuun tietoon vaan joustaviin kykyihin esimerkiksi yhdistellä asioita, hakea ja tuottaa tietoa, inspiroida muita ja toimia verkostoissa. Työssä tarvitaan erityisesti ns. metataitoja, kuten kykyä oppia uutta, hallita omaa ajankäyttöä ja ajatella kriittisesti. Vanha ammattikoulutus ei näitä taitoja juuri tukenut, mutta elinikäisen oppimisen uusi normaali olisi silti omaksuttava. Miten muuten uusissa tehtävissä olisi mahdollista toimia?