Hyppää sisältöön

Mikä on Feeniks-hanke?

Feeniks-hankkeen (2019-2021) tehtävänä oli tukea keski-ikäisiä miehiä, joiden työtä digitalisaatio muuttaa merkittävästi. Vuoden 2021 aikana hankkeen toiminta koostui alueellisista harrasteryhmistä, työyhteisöissä tapahtuvasta mentorointitoiminnasta sekä ict-alasta kiinnostuneiden alanvaihtajien tukemisesta.

Alueellinen harrastetoiminta koostui miesten suunnittelemista ja toteuttamista ryhmistä. Koulutuksellinen suurponnistus oli toukokuussa 2021 toteutettu viikonlopun pituinen mentorikoulutus, joka toteutettiin samanaikaisesti Kajaanissa, Naantalissa, Kemissä, Helsingissä, Porvoossa ja Vantaalla. Koulutettuja mentoreita rohkaistiin hyödyntämään vapaaehtoistyössä omia kiinnostuksen kohteitaan ja osaamistaan.  Osa siirtyi ohjaamaan ryhmiä omalle alueelleen ja toiset puolestaan hyödynsivät vapaaehtoiskoulutusta tukeakseen toisia mentoreita esimerkiksi ryhmänohjaukseen tai viestintään liittyvissä kysymyksissä. Toiminnan keskeiset hyödyt miehille olivat yhteisöllisyys, uudet ystävyyssuhteet, onnistumisen kokemukset ja maksuton harrastaminen. Osallistujien joukossa oli pitkäaikaistyöttömiä ja työttömyysuhan alaisia miehiä.

Feeniksin toinen haara, työyhteisöissä toimivat ns. ”oppimismentorit” ovat herättäneet paljon kiinnostusta eri sidosryhmissä. Toiminnan keskiössä ovat koulutetut vapaaehtoiset työntekijät, jotka alkavat omaehtoisesti tukea kollegoitaan työn kehittämiseen, oppimiseen ja luottamuksellisuuteen liittyvissä kysymyksissä.  Valtiokonttorin (VK) työelämäpalveluiden kanssa toteutettava oppimismentorointi -toiminta on ollut niin onnistunutta. Valmennuskokonaisuuksia toteutettiin vuoden 2021 aikana yksi keväällä ja yksi syystalvella.  Tämän lisäksi Uudenmaan kirjastojen kanssa toteutettiin yksi valmennuskokonaisuus.

Kuntavaalien alla Feeniks kampanjoi miesten äänestämisen puolesta yhdessä Veteraaniliiton, Miessakkien, Rauhanturvaajaliiton sekä eri puolueiden ehdokkaiden kanssa

Syys-joulukuussa Feeniks pilotoi ns. ”Puuttuva palanen- toimintaa”, jossa ict-tehtävistä kiinnostuneita henkilöitä ohjattiin opiskelemaan avoimen lähdekoodin kurssisisältöjä pk-yritysten tarpeiden mukaisesti. Mukaan haki usea työnantaja, jotka olivat valmiita antamaan ict-tehtävistä kiinnostuneille henkilöille mahdollisuuden koittaa siipiään. Osallistuvat ”ohjelmistolähettiläät” saivat myös CGI:n ja Hailer Oy:n ammattilaisilta vapaaehtoista sparrausta sisältöön ja asiantuntijuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Joulukuussa 2021 Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityshenkilöt nostivat Feeniks-hankkeen toimintamallit esimerkeiksi malleista, jollaisia tulevilla hyvinvointialueilla voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää (Niemelä & Auvinen 2021, 63):

”sektorirajat ylittävien toimintamallien kehittämisen avulla Feeniks on kuitenkin pystynyt auttamaan syrjäytymisvaarassa olevien miesten lisäksi naisia, järjestöjä, valtion virkamiehiä sekä pk-yrityksiä. Onnistumisen takana ovat erityisesti kolme seuraavaa toimintamallia: alueelliset interventiot, oppimismentorointi sekä niin sanottu puuttuva palanen -palvelu.”

Vuoden 2021 aikana Feeniks osallistui myös Sitra Lab- koulutusohjelmaan ideoillaan siitä, miten syrjäytymistä ja työttömyyden ennaltaehkäisyä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä. Tiimissä oli mukana tulevaisuuden tutkimuksen seuran ja Telian edustajat. Koulutusohjelman lopulla toteutettiin Kemin kaupungin kanssa verkkopohjainen työpaja eri alan ammattilaisille. Kemi jatkaa ideoiden edelleen kehittämistä eteenpäin ja myös muut kaupungit ovat osoittaneet kiinnostusta ideota kohtaan.

STEA (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) ei myöntänyt Feeniks-hankkeelle enää jatkohanketta vuodesta 2022 eteenpäin. Hanke sai kuitenkin päättää vuoden 2021 järjestämällä eteenpäin katsovan ”Järjestökentän uudistuminen -tilaisuuden, johon osallistui yli 70 ammattilaista ja puhujien joukossa oli mm. STM:n valtiosihteeri.

2019 syksyllä hankkeen strategiaksi alkoi muodostua ajatus siitä, että halusimme rakentaa toimintaa, joka voisi hyödyttää virallisen kohderyhmän lisäksi myös kohderyhmämme kanssa työskenteleviä tahoja. Nyt hankkeen päättyessä on ilo huomata, että toiminta ja mallit voivat jatkaa elämäänsä STEA-rahoituksesta huolimatta. Tämä on hyvin pitkälti laajan ja motivoituneen kumppaniverkoston ansiota, jotka ovat olleet kiinnostuneita kehittämään toimintaa eteenpäin kanssamme sekä aloittamaan uutta, vaikka vanha ei toiminutkaan suunnitellusti.

Vuosi 2021 lukuina:

  • 90 koulutettua oppimismentoria
  • Mentoreita 13:sta julkishallinnon organisaatiossa
  • 25 koulutettua mentoria + 5 ohjelmistolähettilästä
  • 5 alueellista harrasteryhmää koko vuoden
  • Osallistuminen Sitra Lab -koulutukseen
  • Viisi laaja koulutuskokonaisuutta
  • Mediaosumat: Vietintäkampanja Veteraaniliiton kanssa, YLE:n uutislähetys, YLE:n uutiset, STM:n selvitys (Niemelä & Auvinen) & Sitran Tulevaisuus 2030 julkaisu
  • 3 gradua toiminnasta