Hyppää sisältöön

Muuttuva työelämä

Digitalisaatio Suomessa

Suomessa digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan tutkivat mm. Etla (”Syvenevän digitalisaation vaikutukset ihmistyön määrään, laatuun ja sisältöön”) ja Suomen Akatemia (Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus). Valtiovarainministeriöllä on käynnissä ”Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma”.

Martin Ford arvioi palkitussa kirjassaan Robottien kukoistus (vuoden 2018 talouskirja / Financial Times), että todennäköisesti kaikki rutiininomaisia tehtäviä sisältävä työ tullaan automatisoimaan. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Robotit töihin -raportin arvion mukaan 20 vuoden aikana Suomessa automatisoinnilla voidaan korvata vain 7 prosenttia työpaikoista. Nykyisistä työtehtävistä voi McKinseyn mukaan kadota vuoteen 2035 mennessä kokonaan 15 % ja noin kolmannes työtehtävistä muuttaa muotoaan (Soininvaara 1/2018).

Digitalisaatio luo siis uutta työtä, joka perustuu enemmän ja enemmän ihmisen ja koneen parhaiden kykyjen yhdistämiseen. Digitalisaatio koskettaa eri toimialoja. Esimerkiksi kirjojen ja musiikin myynnin sektorilta työpaikat poistuvat nopeassa tahdissa. Autoteollisuuden Wolkswagen perusteli maliskuussa 2019 suuria YT-neuvottelujaan automaation vaikutuksilla. Kauempana tulevaisuudessa tekoäly tulee muuttamaan myös terveydenhuoltoalan menettelytapoja. Osa heistä, joiden työtehtävät korvautuvat, pystyy sijoittumaan esimerkiksi automatiikan myötä syntyviin uusiin työtehtäviin. Tämä voi olla epärealistista heille, joiden oppimisvalmiudet ovat heikommat tai joille uusien työelämätaitojen omaksuminen on syystä tai toisesta haastavaa.

Mitä me ajattelemme digitalisaatiosta ja työstä?

  • Digitalisaation vaikutus työelämään on ilmeistä.
  • Digitalisaatio luo uusia työpaikkoja ja uudenlaisia tehtäviä, mutta se myös korvaa monia nykyisiä, rutiininomaisia työtehtäviä.  
  • Digitalisaation seurauksena itsensä johtamisesta, oman osaamisen ylläpitämisestä ja elinikäisestä oppimisesta tulee entistä tärkeämpää.
  • Organisaatioille digitalisaatio mahdollistaa rutiininomaisten tehtävien korvaamisen, paremman työn laadun sekä paremman huolehtimisen henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista.
  • Vaadittavien työelämävalmiuksien omaksuminen on joillekin haastavampaa kuin toisille. Lisäksi korvattavissa työtehtävissä työskentelevillä ei ole aina mahdollisuutta siirtyä uudenlaisiin työtehtäviin.
  • Osa 40-54 v. miehistä jää edellä mainittujen tekijöiden johdosta lähitulevaisuudessa joko a) työttömiksi tai b) riskiryhmään joutua lähitulevaisuudessa työttömäksi. 
  • Miehet, kuten muutkin, voivat selviytyä akuutista tai tulevasta muutoksesta paremmin toisten avulla.

Oletko keski-ikäinen mies, jonka töitä digitalisaatio on muuttanut? Ahdistaako työelämän epävarmuus? Haluatko lähteä mukaan rentoon ja maksuttomaan harrastustoimintaan? Tai kiinnostaako sinua oppia uutta työpaikallasi? Nämä molemmat vaihtoehdot ovat sinulle mahdollisia osana Feeniks-toimintaa. Tarjoamme mahdollisuuksia kokeilla ja oppia uutta sekä tarkastella omaa osaamista uudesta näkökulmasta. 

Tutustu Feeniksin toimintaan ja tule mukaan!

Työttömyyden kohtaaminen

Työttömyys on useimmiten iso kolaus ja kriisi ihmiselle. Tutut rutiinit auttavat pysymään kiinni arjessa. Lisääntynyttä vapaa-aikaa voi myös hyödyntää sillä aikaa kun etsii työtä. 

Mikä voi auttaa?

Jossain toiminnassa mukana oleminen, vaikkapa vapaaehtoistyön muodossa, erilaiset harrastukset tai mahdollisesti kouluttautuminen, kannattaa ja kartuttaa kokemusta ja antaa usein myös onnistumisen elämyksiä.  Tämä on Feeniks-hankkeemme ytimessä! Myös pätkätyöt voivat avata uusia mahdollisuuksia. Niiden kautta voi löytää vakituisemman työpaikan ja uutta työtä hakiessasi sinulla on näyttöä työkokemuksesta ja halusta tarttua työhön.

Monta tarinaa

Pitkäaikaiseksi työttömyydeksi kutsutaan yli vuoden kestänyttä työttömyyttä. Työttömäksi voi joutua monen eri asian johdosta. Ei ole siis yhtä tarinaa ja kohtaloa! Erityisesti laman aikaan monet yritykset ja toimijat joutuvat luopumaan osasta työntekijöitään ja irtisanomisilta ei aina voida välttyä. Opiskelujen loppumisen jälkeen voi olla, ettei työpaikkaa ole vielä löytynyt. Sairastuminen tai vammautuminen voi heikentää jo työssä olevan selviytymistä. Joillekin työttömyyspätkä voi olla jopa tervetullut hengähdystauko kiireisessä elämässä.

Työnhakuun?

Entä työnhaku? Siihen liittyy usein stressiä ja työtä ei välttämättä löydy hetkessä. Työnhaku vaatii paljon työnhakijalta. Työn saamista voivat vaikeuttaa esimerkiksi hakijan ja työnkuvan yhteensopimattomuus, mutta myös esimerkiksi alueelliset työllistymismahdollisuudet voivat olla heikot. Myös ikä saattaa tuntua esteeltä. Siihen ei kannata kuitenkaan juuttua vaan joku voi tarvita juuri sinun osaamistasi.

Aina löytyy apua

Muista, että työttömyydestä johtuviin mielenterveysongelmiin, talousvaikeuksiin ja muihin hankaluuksiin voi ja kannattaa hakea apua. Vaikka erityisesti miehillä avun hakemisen kynnys on usein korkea, kannattaa arvostaa itseään niin paljon ettei hautaudu kotinurkkiin vaan pyytää apua.

Tutustu myös Työluuriin