Muuttuva työelämä

Digitalisaatio Suomessa

Suomessa digitalisaation vaikutuksia yhteiskuntaan tutkivat mm. Etla (”Syvenevän digitalisaation vaikutukset ihmistyön määrään, laatuun ja sisältöön”) ja Suomen Akatemia (Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus). Valtiovarainministeriöllä on käynnissä ”Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma”.

Martin Ford arvioi palkitussa kirjassaan Robottien kukoistus (vuoden 2018 talouskirja / Financial Times), että todennäköisesti kaikki rutiininomaisia tehtäviä sisältävä työ tullaan automatisoimaan. Elinkeinoelämän Valtuuskunnan Robotit töihin -raportin arvion mukaan 20 vuoden aikana Suomessa automatisoinnilla voidaan korvata vain 7 prosenttia työpaikoista. Nykyisistä työtehtävistä voi McKinseyn mukaan kadota vuoteen 2035 mennessä kokonaan 15 % ja noin kolmannes työtehtävistä muuttaa muotoaan (Soininvaara 1/2018).

Digitalisaatio luo siis uutta työtä, joka perustuu enemmän ja enemmän ihmisen ja koneen parhaiden kykyjen yhdistämiseen. Digitalisaatio koskettaa eri toimialoja. Esimerkiksi kirjojen ja musiikin myynnin sektorilta työpaikat poistuvat nopeassa tahdissa. Autoteollisuuden Wolkswagen perusteli maliskuussa 2019 suuria YT-neuvottelujaan automaation vaikutuksilla. Kauempana tulevaisuudessa tekoäly tulee muuttamaan myös terveydenhuoltoalan menettelytapoja. Osa heistä, joiden työtehtävät korvautuvat, pystyy sijoittumaan esimerkiksi automatiikan myötä syntyviin uusiin työtehtäviin. Tämä voi olla epärealistista heille, joiden oppimisvalmiudet ovat heikommat tai joille uusien työelämätaitojen omaksuminen on syystä tai toisesta haastavaa.

Mitä me ajattelemme digitalisaatiosta ja työstä?

• Digitalisaation vaikutus työelämään on ilmeistä.
• Digitalisaatio luo uusia työpaikkoja ja uudenlaisia tehtäviä, mutta se myös korvaa monia nykyisiä, rutiininomaisia työtehtäviä.  
• Digitalisaation seurauksena itsensä johtamisesta, oman osaamisen ylläpitämisestä ja elinikäisestä oppimisesta tulee entistä tärkeämpää.
• Organisaatioille digitalisaatio mahdollistaa rutiininomaisten tehtävien korvaamisen, paremman työn laadun sekä paremman huolehtimisen henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista.
• Vaadittavien työelämävalmiuksien omaksuminen on joillekin haastavampaa kuin toisille. Lisäksi korvattavissa työtehtävissä työskentelevillä ei ole aina mahdollisuutta siirtyä uudenlaisiin työtehtäviin.
• Osa 40-54 v. miehistä jää edellä mainittujen tekijöiden johdosta lähitulevaisuudessa joko a) työttömiksi tai b) riskiryhmään joutua lähitulevaisuudessa työttömäksi. 
• Miehet, kuten muutkin, voivat selviytyä akuutista tai tulevasta muutoksesta paremmin toisten avulla.

näkökulmasta.